Suomen osaajapula jatkaa kasvuaan: Työnantajista 45 % kokee vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä
2018.07.04

Suomalaisista työnantajista 45 prosenttia kertoo vaikeuksista täyttää avoimia tehtäviä. Pula hakijoista sekä osaamisen ja kokemuksen puute ovat pääsyitä sille, miksi työnantajat eivät löydä sopivia tekijöitä. Vaikeimmaksi koetaan ammattityöntekijöiden, autonkuljettajien ja asiantuntijoiden palkkaaminen.

Osaajapula koskettaa yhä useampaa työnantajaa

ManpowerGroupin vuoden 2018 Talent Shortage Survey -tutkimuksen mukaan Suomen työnantajista 45 %:lla on vaikeuksia täyttää avoimia työtehtäviä, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 37 %. Huomionarvoista on myös se, että Suomi on työvoiman saatavuuden osalta huomattavasti vaikeammassa tilanteessa kuin esimerkiksi Iso-Britannia tai Norja, joissa työvoiman saantivaikeuksista raportoi vain 19 % ja 25 % vastaajista. Olemme ohittaneet jopa Ruotsin, jossa neljä kymmenestä työnantajasta kamppailee osaajien saatavuuden kanssa. Maailman mittakaavassa osaajapula on pahin 12 vuoteen.

Hakijapula ja osaajapula – kaksi eri asiaa?

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa avoimia työtehtäviä on enemmän kuin tekijöitä tai oikeanlaisia osaajia. Oikeastaan pitäisi erottaa toisistaan kaksi asiaa, hakijapula ja osaajapula: Huutava hakijapula on vaikeuttanut työnantajien elämää jo vuosia erityisesti silloin, kun haussa on ollut ammattityöntekijöitä, siivoojia ja autonkuljettajia. Varsinainen osaajapula on kuitenkin kehittynyt ja pahentunut tietotyön, teknologian ja digitaalisen maailman ripeän kehittymisen myötä, jolloin pulaa on enemmänkin tarvittavasta ajantasaisesta osaamisesta kuin hakijoista. Useimpiin vaikeimmin täytettäviin työtehtäviin vaaditaan keskiasteen jälkeistä koulutusta, mutta ei aina ylempää korkeakoulututkintoa.

”Osaavien työntekijöiden kysyntä jatkaa Suomessa kasvuaan lähes kaikilla aloilla”, sanoo ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

”Työnantajat eivät löydä osaajia, joilla olisi sopiva yhdistelmä teknistä osaamista ja työelämätaitoja. Työntekijöiden houkuttelua, rekrytointia ja sitouttamista on siksi lähestyttävä uudesta näkökulmasta. Työnantajien on tarpeen mukaan ostettava ja vuokrattava osaamista sekä autettava työntekijöitä hankkimaan uusissa tehtävissä vaadittavia taitoja.” Kariolan mukaan painopisteen onkin siirryttävä entistä enemmän menneisyyden meriiteistä ihmisten tulevaisuuden potentiaalin arvostamiseen. Kehittämällä työtekijöiden osaamista työvoiman kuluttamisen sijaan varmistetaan, että ihmisillä ja yrityksillä on eväät menestykseen myös jatkossa.

Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2018:

  1. Ammattityöntekijät
  2. Autonkuljettajat
  3. Asiantuntijat
  4. Asiakaspalvelijat
  5. Teknikot
  6. Siivoojat
  7. Myyntiedustajat
  8. Insinöörit
  9. Johtajat
  10. Laskentatoimen ja rahoituksen asiantuntijat

Mitä työnantajat maailmalla ja Suomessa yrittävät tehdä?

Yli puolet työnantajista panostaa oppimisympäristöihin ja henkilöstön kehittämistyökaluihin luodakseen etenemispolkuja. Puolet työnantajista suosii myös uusia työskentelyn tapoja ja tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksi joustavia työjärjestelyjä. Näissä asioissa on tapahtunut iso kehitys ja nousu parin vuoden takaisesta.

Yritykset pyrkivät nyt tavoittelemaan uusia osaajia ja houkuttelemaan palvelukseensa työntekijöitä koko työvoiman kirjosta, myös vähemmistöryhmistä. 40 prosenttia seuraa väestönkehitystä, eri ikäryhmiä tai suuntaa katseensa maan rajojen ulkopuolelle etsiessään potentiaalisia työntekijöitä. Lisäksi yritetään houkutella juuri eläkkeelle jääneitä osaajia palaamaan työelämään tai osa-aikaisia työntekijöitä siirtymään kokopäiväiseen työhön.

Suomessa juuri julkaistu ns. aktiivimalli 2 patistaisi työttömiä useammin tapahtuvaan työnhakuun. ”Toteutuessaan malli varmasti lisää työnhakijoiden määrää ja sitä kautta edistää parempaa kohtaantoa joillakin hakijapula-aloilla, mutta osaajapulan ratkaisijaksi siitä ei ole”, Matti Kariola toteaa. ”Tarvittavan osaamisen kasvattamiseen täytyy tehdä työtä monella rintamalla, yhteistyössä yritysten, julkishallinnon ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Samalla on kehitettävä Suomen vetovoimaisuutta työperäisen maahanmuuton kohteena”, Kariola jatkaa.

Ratkaisuja osaamispulaan:

  • KEHITÄ: Panosta oppimiseen ja kehittämiseen lisätäksesi etenemispolkuja ja päivittääksesi nykyisen ja potentiaalisen työvoiman osaamista. 
  • OSTA. Kiristyneessä työmarkkinatilanteessa organisaatioiden on lähdettävä ulkoisille markkinoille etsimään osaajia, jos heitä ei ole mahdollista kehittää organisaation sisällä uusien avautuvien tehtävien vaatimalla nopeudella. 
  • VUOKRAA. Muodosta osaajayhteisöjä organisaation sisällä ja ulkopuolella, ja ota mukaan osa-aikaisia työntekijöitä, freelancereita, alihankkijoita ja vuokratyöntekijöitä täydentämään olemassa olevaa osaamista.
  • AUTA ETEENPÄIN. Auta ihmisiä siirtymään uusiin työtehtäviin organisaation sisällä tai sen ulkopuolella.

Tutkimuksesta

ManpowerGroupin vuosittaiseen Talent Shortage -tutkimukseen osallistui lähes 40 000 työnantajaa 43 maasta. Tutkimus kartoitti osaajapulan vaikutuksia globaaleihin työmarkkinoihin ja liiketoimintaan sekä työnantajien näkemyksiä siitä, miten tiettyjen alojen osaajapulaan vastataan.

Verkkosivu, jonne on koottu Suomen tutkimustulokset »

 

Lisätietoja

Matti Kariola, toimitusjohtaja
ManpowerGroup Oy
matti.kariola@manpowergroup.fi
Puh. +358 (0) 40 824 0117

Mika Wilén, markkinointi- ja viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
p. 041 455 2970

 

Uutinen päivitetty 2018.07.04